maanantai 16. huhtikuuta 2018

Katsottu: Pixar Collection - Cars 2

Seuraavana Pixar -elokuvien katseluvuorossa oli studion 12. elokuva vuodelta 2011 eli Cars 2. Kuten edellisen Toy Storyn kohtallakin taisin jo mainita, ennakkoluuloni elokuvien laadusta ovat melko vahvat siinä vaiheessa, kun jako-osio aletaan tehtailemaan. Ensimmäinenkään Cars -elokuva ei ollut (omaan aikuiseen makuun) kovinkaan kummoinen ja rehellisesti sanottuna en odottanut tältäkään elokuvalta sitten kovinkaan kummoisia parannusta. Toy Story tosin osoitti että jatko-osatkin voivat olla erinomaisia, joten pieni toivonkipinä silti jäi ilmaan, kun pistin elokuvan levykkeen asemaan.

Ensimmäinen Cars elokuva kertoi punaisesta kilpa-autosta Lightning McQueenistä sekä hänen ystäväjoukosta, johon kuuluvat mm. hänen paras ystävä hinausauto Mater sekä rakkaudenkohde Sally. Lightning McQueen oli alunperin ylimielinen tulokas kilparadoilla ja pääsi huipulle vasta uuden ystäväpiirinsä avustuksella. Elokuvan jatko-osa jatkaa tapahtumia reilusti myöhemmin, sillä viime kerran jälkeen McQueen on voittanut mestaruuspokaalin jo neljä kertaa. Eräänä päivänä hän saa Italialaiselta Francesco Bernoullilta haasteen osallistua uuteen World Grand Prixiin, joka sisältää kisat Japanissa, Italiassa ja Englannissa. Eräs kisan juju on siinä, että kaikki kisaajat käyttävät polttoaineenaan Allinol -nimistä luontoystävällistä löpöä ja kyseessä onkin eräänlainen  mainoskampanja fiksumpien polttoaineiden puolesta. Kisan lomassa McQueenin hyvä ystävä Mater onnistuu kuitenkin sotkeentumaan vahingossa kisan ympärillä pyöriviin hämäräpuuhin ja kisan rinnalla pyöriikin melkoinen agenttiseikkailu James Bondien tyyliin.

Cars 2 osasi yllättää minut muutamillakin eri tavoilla. Ensimmäisen elokuvan keskiössä toiminut Lightning McQueen onkin tässä elokuvassa jo paljon sivummassa ja voisi melkeinpä sanoa, että hinausauto ja agenttiseikkailuissa pyörivä Mater on tämän elokuvan päähahmo. Tämä ei itseäni kuitenkaan haitannut ollenkaan, sillä McQueen on pohjimmiltaan melko tylsä hahmo ainakin omasta mielestäni. Myös elokuvan luonne on muuttunut elokuvien välillä ja aivan leffan alussa katsoinki hieman ihmeissäni, että olenko varmasti katsomassa oikeaa elokuvaa. Ensimmäinen leffa keskittyi enemmän hahmojen esittelyyn ja kanssakäymiseen ja oli muutenkin melko rauhallinen elokuva, kun taas tämä jälkimmäinen keskittyy seikkailuun ja toimintaan. Elokuvat ovat hyvin erilaisia ja vertailu näiden välillä on hyvin vaikeaa, molemmilla kun on omat hyvät hetkensä.  Kyllähän tämä jatko-osakin oli aikalailla nuoremmalle yleisölle suunnattu, mutta tykkäsin tästä jälkimmäisestä ehkä pikkuriikkisen enemmän.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Mega Man X Legacy Collection 1 ja 2 julkaistaan kesällä

Viime vuosien yksi hienoimmista pelialan kulttuuriteoista oli se, kun Capcom uudelleenjulkaisi legendaariset Mega Man -pelit nykylaitteille. Vuonna 2015 kasibittiseltä Nintendolta tutut osat 1-6 julkaistiin Mega Man Legacy Collection -nimellä ja viime vuonna uudemmat osat 7-10 paketoitiin vastaavasti nimelle Mega Man Legacy Collection 2. Mega Man -pelit eivät tähän todellakaan kuitenkaan lopu ja olikin vain ajan kysymys, että milloin Capcom tuo Mega Man X -sarjan nykypelaajien naatittavaksi. Nyt asialle saatiin vahvistus ja tuo kauan odotettu hetki on tulevana kesänä, sillä Capcom on julkistanut nyt tuovansa markkinoille sarjan kahdeksan seuraavaa peliä kahdessa osassa

Vaikka Mega Man X -pelisarjan osat ovatkin itselleni vähemmän tuttuja kuin alkuperäisen sarjan osat, olen päässyt tutustumaan niihin kuitenkin pintapuolisesti ja olen näistä todella innoissani. Aikoinaan kun olin vielä nuori ja tuhma poika, kokeilin kolmea ensimmäistä X:ää emulaattorin avulla ja kyllähän nuo pelit vaikuttivat hyviltä, vaikken silloin vielä ihan alkuperäisten pelien lailla mukaan tempautunutkaan. X-pelien suurin ongelma on ollut niiden todella huono saatavuus, sillä Super Nintendolla alkanut pelisarja siirtyi kolmen ensimmäisen osan jälkeen Playstationille ja nykyään noita ei tule vastaan edes vahingossa myyntipalstoilla tai ainakaan inhimillisillä hinnoilla. Itse olen bongannut vain Mega Man X8:n kirpputorilta (meni välittömästi ostoon) ja toinen mahdollisuus päästä laillisemmin pelaamaan näitä oli vasta nyt viime aikoina, kun Mega Man X tuli Mini-SNES:n mukana. Toivottavasti kaikki ymmärtävät innostukseni, kun nyt vihdoinkin ilmoitettiin että kaikki nämä harvinaiset pelit julkaistaa yhdessä ja samassa paketissa ja vieläpä suht. edulliseen hintaan (Jenkeissä 20 dollaria per setti).

Mega Man X pelien määrä on suuri ja olisikin ollut hupsua odottaa, että nämä julkaistaisiin yhdessä paketissa. Ensimmäiseen Mega Man X Legacy Collectioniin sisältyvät osat Megaman X - X4 loppujen jääden kokoelma kakkoseen. Varsinaisien pelien lisäksi mukana tulee pelien konseptitaidetta, trailereita, soundtrackit, johdantovideoita, uusi X Challenge -pelimuoto, mahdollisuus vaihtaa filttereillä pelien graafista ulkoasua ja vaikka mitä kaikkea muuta Mega Man fanboy vaan osaa kaivata. Mega Man X Legacy Collectionit julkaistaan heinäkuun 24. päivä ja alustoina ovat PC, PS4, Switch ja Xbox One.

Käy katsomassa pelikokoelmien traileri Mega Man -kanavan Youtube -kanavalta:


Lähde:

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Katsottu: Pixar Collection - Toy Story 3

Seuraavaksi  Pixar-elokuvien katsomisvuorossa oli vuonna 2010 julkaistu Toy Story 3. Koska elokuvasarja oli edennyt jo näinkin pitkälle, rehellisesti sanottuna odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla. Monesti mitä pidemmälle elokuvasarja etenee, sitä vähemmän tekijöillä jää enää ideoita seuraaviin osiin. No ei auttanut kuitenkaan kuin tarttua elokuvaan ja toivoa parasta.

Toy Story jatkaa siitä, mihin aiemmat osat päättyivät. Andy -poika on kasvanut isoksi ja hänen on aika muuttaa kotoa pois opiskelemaan. Lapsuuden leikkivuodet ovat auttamatta takana ja suurin kysymys kuuluukin, että mitä kaikille hänen rakkaille leluille tehdään. Äiti auttaa päätöksen teossa sanomalla, että Andy voi ottaa tärkeimmät lelunsa mukaan asuntolaan tai viedä vintille säilytykseen, mutta loput äiti  vie kierrätykseen. Muuttopuuhissa sattuu kuitenkin sekaannus ja lelut joutuvat kierrätykseen menevään laatikkoon ja Andyn äiti vie lelut läheiseen lastentarhaan. Aluksi lastentarha vaikuttaa unelmapaikalta ja lelut tuntevat saavansa uuden alun, mutta kaikki ei olekaan tietenkään aivan sitä miltä näyttää...

Alkupeloista huolimatta Toy Story 3 yllätti minut lopulta positiivisella tavalla. Aivan alussa elokuva toisti kyllä ärsyttävällä tavalla aiemmissakin osissa esiintynyttä teemaa eli lelut joutuvat enemmän tai vähemmän vahingossa väärään autokyytiin toiselle puolelle puolelle kaupunkia. Elokuva parani kuitenkin reilusti tämän jälkeen. Mukaan tuli taas roppakaupalla uusia hahmoja ja aiemmatkaan eivät olleet enää yhtä ärsyttäviä kuin aiemmin (katson tässä kohtaa syyttävästi lehmityttöä Jessietä). Toy Story 3:n huumori toimi erinomaisesti ja tarinaa sen enempää spoilaamatta onpa loppupuolelle saatu haikeitakin kohtauksia. Alkuperäisistä peloistani huolimatta elokuva oli erinomainen tekele  ja suosittelen ehdottomasti sen katsomista kaikille.

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Katsottu: Pixar Collection - Up

Seuraava katsontavuorossani oleva Pixarin animaatioelokuva oli Up (eli Kohti Korkeuksia), joka julkaistiin vuonna 2009. Elokuva oli itselleni tuttu hyvin etäisesti vain sitä kautta, että lyhyitä pätkiä siitä oltiin näytetty monen Disneyn ja Pixarin elokuvan mainosten joukossa. Olin lisäksi kuullu kehun sanoja tätä elokuvaa kohtaan tuttavilta, joten lähdin katsomaan sitä melko positiivisin odotuksin.

Up kertoo Carl Fredricksenistä, joka ihaili pienenä poikana kuuluisaa löytöretkeilijää Charles Muntzia. Miehen Etelä-Amerikan seikkailureissu ei mene kuitenkaan aivan kuten elokuvissa ja hän katoaakin lopullisesti Paradise Falls  -nimiseen paikkaan. Eräänä päivänä Carl tutustuu Ellie -nimiseen tyttöön, joka fanittaa myös Muntzia ja kaverukset sopivatkin muuttavansa yhdessä vielä joku päivä Paradise Fallsiin. Elämä kulkee omia polkujaan ja Carl sekä Ellie rakastuvat toisiinsa, menevät naimisiin ja alkavat suunnittelemaan lapsuudessaan sopimaansa matkaa Etelä-Amerikkaan. Vastoinkäymisiä tulee kuitenkin kerta toisensa jälkeen ja pian pariskunta huomaakin olevansa jo vanhuksia. Kun Ellien aika maan päällä lopulta jättää, päättää Carl lähteä toteuttamaan vaimolleen tekemäänsä lupausta. Carl muuntaa kotitalonsa ilmalaivaksi kiinnittämällä siihen sadoittain heliumilla täytettyjä  ilmapalloja ja matkaseurakseen mies saa paikallisen partiopojan Russellin.

Elokuvan aiemmin kuulemani kehut eivät olleet ollenkaan tuulessa temmattuja. Vaikka elokuvan sidekickinä toiminut Russell -poika olikin kutakuinkin jokaisessa kohdassa ärsyttävä penska, elokuvan päähahmo Carl kuitenkin pelastaa koko potin. Elokuvaan on saatu mukaan parikin erittäin koskettavaa kohtausta joissa käydään läpi Carlin ja Ellien yhteistä elämää ja saa olla melko kylmähermoinen katsoja, jos näiden kohdalla ei edes hieman "mene roska silmään". Ainakin itselläni Up meni näiden kohtausten ansiosta suoraa Pixar -elokuvien kärkeen ja oli elokuva toki muiltakin osilta hyvä. Suosittelen ehdottomasti!

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Katsottu: Pixar Collection - WALL-E

Tämänkertainen Pixar-elokuva on WALL-E, joka valmistui vuonna 2008. WALL-E poikkeaa muista Pixar-boxin elokuvista sillä tapaa, että tämän elokuvan olen nähnytkin jo aiemmin pari vuotta takaperin. Muistaakseni tämä elokuva oli myös enemmän aikuisten makuun siinä, missä aiemmat elokuvat ovat olleet enemmän perheen pienemmille suunnattuja.

Elokuva kertoo ihmiskunnan tulevaisuudesta, jossa maapallo on yksi iso kaatopaikka, kaikki kasvillisuus on kuollut ja ihmiset ovat paenneet avaruusasemille odottamaan parempaa tulevaisuutta. Vain WALL-E -niminen pieni siivousrobotti torakkaystävänsä kanssa ovat jääneet suureen kaupunkiin siistimään paikkaa puristamalla jätekasoja romukuutioiksi ja kasaamalla näistä korkeita torneja. Eräänä päivänä vastoin  kaikkia odotuksia robotti löytääkin  elossa olevan kasvin ja ottaatämän hoitoonsa. WALL-E:n aika autiolla planeetalla on käynyt kuitenkin hyvin yksinäiseksija tähän tulee muutos, kun planeetalle laskeutuu kasvillisuutta ja muuta elämää etsivä robotti EVA, johon yksinäisyyttä  poteva WALL-E onnistuu ihastumaan.

WALL-E on visuaalisesti todella hienoa katsottavaa. Animaatio on erinomaisesti tehtyä ja tämän tärkeys korostuu erityisesti siinä, ettei elokuvan robotit paljoa puhua pukahda ja kaikki kommunikointi tapahtuu eleillä. Tämä on myös ensimmäisiä Pixarin/Disneyn elokuvia, joissa on mukana todella deeppiä sanomaa ympäristön roskaamisesta sekä kulutusyhteiskunnasta. Todella hieno juttu, että elokuvan tekijät ovat ottaneet näinkin tärkeään asiaan kantaa ja onnistuneet tekemään sen samalla suhteellisen hienovaraisesti ilman turhaa sormen heiluttelua. Vaikkei elokuva aivan täydellinen olekaan, oli se silti hyvin viihdyttävä paketti ja maistuu varmasti kaikille ikään katsomatta.