Hankittuani PS3:n aloin selvittelemään että mitä kaikkia vain PS3:lle julkaistuja pelejä onkaan olemassa. Eräs niistä oli (Unchartedin lisäksi) Media Moleculen tekemä Little Big Planet ja kun moni PS3-pelaaja on pelisarjaa kehunut maasta taivaaseen, oli siihen sitten itsekin tutustuttava vaikka sitten yleissivistyksen vuoksi. Tilasin netistä pelin englanninkielisen Game of the Year -version, kun halusin mukaan kaikki extrat ja englanninkielinen versio oli suomenkielistä vastaavaa tuntuvasti halvempi. En tiedä mitä tapahtui, mutta kyllä tuossa saamassani versiossa ihan reilua Suomen kieltä puhutaan...
Kyseessä on siis tasohyppely- ja puzzlepeli jossa ohjataan Sackboy (tai -girl) -nimistä hahmoa tai kuten itse suomeksi kutsun, kassipoikaa. Sackboy on pieni nukke jolta onnistuu sympaattisten ilmeiden vääntämisen lisäksi hyppiminen, tiettyihin esineisiin tarrautuminen ja vipujen vääntely. Kontrollit ovat siis todella yksinkertaiset, mutta siinä saattaa olla juuri pelin hienous kun ei tarvitse jäädä kikkailemaan lukuisien eri näppäinten kanssa. Hypyllä ja yhdellä toimintanäppäimellä onnistuu niin esineiden raahaamiset, laitteiden käyttämiset, köysien avulla kuilujen ylitykset ja monet muut toiminnot.
Pelin ympäristö on surrealistinen mielikuvitusmaailma jossa kaikki kentät, taustat ja jopa hahmot koostuu erilaisista palikoista ja kentät näyttävät kuin siinä liikuttaisiin teatterin lavasteissa. Jopa viholliset koostuvat erilaisista kappaleista. Palikoista koostetut hahmot ovat melko lapsellisen näköisiä, mutta siihenkin tottuu hetken aikaa pelattua. Käytetty toteutustapa mahdollistaa kuitenkin omien kenttien ja olentojen luomisen pelin omalla editorilla, joskaan en ole tutustunut siihen vielä tarkemmin. Peliin on jaossa ilmaiseksi yli miljoona käyttäjien itse luomaa tasoa, joten aivan heti ei pelaamisen pitäisi loppua kesken.
Pelissä on kahdeksan maailmaa omanlaisine teemoineen (mm. puutarha, metropoli ja erämaa) ja jokaisessa on kolme pakollista kenttää sekä muutamia vapaaehtoisia harjoituskenttää. Kentät pääsee suht. helposti läpi, joskin itselläni eteneminen jumiutui pari kertaa muutamaksi päiväksi. Ensimmäinen jumitus tuli siitä kun en kaivostasolla tajunnut että pyöriviin kiekkoihin voi tarrautua kiinni ja sitten laskeutua turvallisesti alemmalle tasolle... aluksi hypin vain sokkona alas ja lensin tietysti aina kuollettaville kuumille hiilille. Jälkimmäinen jumitus oli toiseksi viimeisessä kentässä eli Bunkkerissa, jonka jättikokoisen pyörivän labyrintin sähköesteet aiheutti raivustuttavia ongelmia (lue: kuolemia).
Yksinpelin lisäksi LBP:tä voi pelata 1-3 kaverin kanssa. Useampi pelaaja suorittaa ongelmat todennäköisesti helpommin, joskin saattaa kuluttaa rajalliset uusintayrityskerrat nopeammin. Monessa kentässä on myös vapaavalintaisia tehtäviä jotka vaativat useamman pelaajan yhteistyötä, palkintona on yleensä lisää kerättävää tavaraa kuten kenttiin liimattavia tarroja ja muuta humpuukia. Pelikaverit voivat olla joko samalla koneella tai sitten netin kautta voi liittyä muiden samaa kenttää pelaavien ihmisten peleihin kunhan nämä antavat liittymiselle luvan. Hauskaa puuhaa tuo yhteistyöpeli kuitenkin pelasi sitä kummin tahansa.
Little Big Planet yllätti myönteisessä mielessä. Lapsenomaisuudestaan huolimatta pelissä oli hyvää ja hauskaa huumoria (suomenkieliset puheet olivat hauskoja mutta katsoessani samat kohtaukset Youtubesta enkuksi en päästänyt edes hymähdystä). Lisäksi kentät olivat pääpiirteittäin loistavasti toteutettuja enkä ole tutustunut vielä edes moneenkaan LBP-yhteisön tekemään kenttään. Lisäpelaamisarvoa lisää uusien kenttien lisäksi kentistä saatavien tarrojen ja muun sälän keräily, Trophyjen kerääminen sekä kenttien pelaaminen yhteistyötilassa. Lisäksi Playstation Plussan kautta saa tällä hetkellä Little Big Planet 2:n josta riittää vielä lisääkin tahkottavaa. Suosittelen kaikille tähän peliin tutustumista, kyseessä on erittäin viihdyttävä tasohyppelypeli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti