maanantai 31. maaliskuuta 2014

Katsottu: Life on Mars kaudet 1-2

Pari kuukautta sitten halusin erään toisen TV-sarjan kausiboxin ja kun Anttilassa oli tarjous että 20 eurolla sai kolme kausiboxia, niin ostin siinä samalla sitten kaksi kautta täysin itselleni tuntematonta Life on Mars -sarjaa. Oli minulla kyllä todella etäinen muistikuva, että olisin joskus kuullut kehuja Life on Marsista, mutta koska en varsinaisesti tiennyt tästä tarkemmin ja suhtautuminen brittisarjoihin on muutenkin melko nihkeää, niin tämä oli kyllä melkoista arpapeliä että millaista huttua nyt tuli ostettua.

Sarja kertoo Manchesterissa työskentelevästä rikosylikomisaario Sam Tylerista (John Simm), joka joutuu sarjamurhaajaa jahdatessaan onnettomuuteen. Odotetun sairaalan sijaan hän herääkin vuodessa 1973 ja epäileekin ensimmäisenä että onko hän tullut hulluksi, onko hän matkustanut ajassa takaisin, onko hän oikeasti kuollut vai mitä ihmettä on tapahtunut? Takaisin 2000-luvulle ei ole kuitenkaan paluuta, joten hän liittyy paikalliseen poliisiyksikköön muka toiselta paikkakunnalta Hydestä siirron saaneena poliisina.

Esimieheksi Sam Tyler saa rääväsuisen, pidätettyjä pahoinpitelevän ja lahjuksia ottavan Gene Huntin (Philip Glenister) eikä muutkaan kolleegat vaikuta paljoa sen puhtoisemmilta. Ainoana poikkeuksena on naispoliisi Annie (Liz White), joka suhtautuu oudosti käyttäytyvään Tyleriin edes suhteellisen ymmärtäväisesti.  Sam ei siedä  muiden poliisien epäammatillista käytöstä ja koittaakin suojella rikollisten oikeuksia oman suosionsakin kustannuksella.Tylerin käytös muuttuu kolleegojen silmissä entistä oudommaksi, kun hän alkaa saamaan television ja radion kautta viestejä ulkopuolisilta ihmisiltä...

Vaikka sarja ei kuulukkaan brittiläisyytensä tai 70-luvun vuoksi omalle mukavuusalueelleni, tuli sen parissa viihdyttyä kuitenkin odotettua paremmin. Tunnelmaa tuo erityisesti runsas 70-luvun musiikki, jota edustaa ainakin David Bowie, Uriah Heep, Thin Lizzy ja monet muut aikansa kovat nimet. Myönnän katsoneeni soundtrack-listat netistä, itse en tunnistaisi puoliakaan kyseisistä kappaleista. Sarja kestää yhteensä vain 16 jaksoa, mikä tuntuu aluksi todella vähältä, mutta mielestäni määrä oli sopiva ettei se alkanut tuntumaan venytetyltä niinkuin monelle sarjalle käy. Suosittelen tätä sarjaa jos vähänkin erilaiset poliisisarjat kiinnostavat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti