Disneyn animaatioelokuvien katselu jatkuu ja tällä kertaa vuorossa on vuonna 1992 valmistunut elokuva Aladdin. Itse en tuosta elokuvasta nähnyt aikoinaan kuin yksittäisiä kohtauksia, mutta sen verran tiedän, että leffa sai todella paljon kehuja aikoinaan. Olen katsellut näitä Disneyn leffoja nyt alkuperäisinä versioina eli tällä kertaa pääsin nautiskelemaan edesmenneen Robin Williamsin äänityöskentelystä.
Elokuva kertoo Agrabah-nimisen kaupungin kaduilla elävästä hyväntahtoisesta varkaasta Alladinista sekä läheisessä palatsissa asuvasta prinsessasta Jasminesta. Jasmine on jo siinä iässä, että hänen isänsä sulttaani painostaa tyttöä menemään pikaisesti naimisiin. Kukaan palatsissa käyneistä kosijoista ei ole kelvannut tytölle ja kyllästyneenä rajoitettuun elämäänsä Jasmine karkaa kotoaan. Kaupungille hän tutustuu sattumalta Alladiniin ja ihastuvat toisiinsa. Sulttaanin ilkeä suurvisiiri Jafar kerkeää kuitenkin puuttumaan peliin ja erottaa parin. Vallanhimoinen Jafar tietää että lähellä sijaitsevassa Ihmeiden luolassa on taikalamppu, jonka sisällä asuva Henki täyttää omistajansa kolme toivetta. Suurvisiiri huijaa Alladinin hakemaan lampun, mutta kuten arvata saattaa, lamppu päätyykin lopulta Alladinin käsii ja tämä käyttääkin sitä mielummin saadakseen itsellensä unelmiensa naisen...
Yleensä Disneyn piirrosleffojen mukana tulee ihan mukiinmenevät extrat, mutta Aladdinissa nämä olivat kuitenkin melko pettymys. Tarjolla oli lähinnä erilaisia mukanalaulamisjuttuja, joskin myönnetään että elokuvan laulut ovat ihan hyviä. Elokuvan päähahmot Aladdin ja Jasmine olivat hieman turhankin imeliä makuuni, mutta onneksi Disney on saanut tehtyä mukaan edes loistavia sivuhahmoja. Oma suosikkini oli taikamatto, johon oli saatu paljon eläväisyyttä. Ennakko-odotukseni elokuvaa kohtaan olivat ehkä turhankin korkeat, mutta oli Alladin silti erinomainen elokuva ja suosittelen sitä muillekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti