Seuraavaksi Disneyn animaatioleffoissa on vuorossa elokuvastudion 37. elokuva Tarzan, joka esitettiin valkokankaalla vuonna 1999. Kuten moni varmaan tietää, elokuva pohjautuu Edgar Rice Burroughsin teokseen, joka julkaistiin 1910-luvulla eli pyöreät sata vuotta sitten. Tämän jälkeen Tarzan on esiintynyt kymmenissä elokuvissa, kirjoissa, TV-sarjoissa ja ties missä muissa muodoissa. Rehellisesti sanottuna en edes muistanut, että Disneykin on tehnyt oman versionsa Tarzanista ja tämä piirretty tuli itselleni aikalailla puun takaa.
Elokuvan alussa Englantilainen pariskunta haaksirikkoutuu vastasyntyneen lapsensa kanssa Afrikan rannikolle. Paikallinen luonto on kuitenkin julma ja vaarallinen leopardi surmaa perheen vanhemmat. Naarasgorilla Kala kuulee vauvan itkun metsästä ja tulee pelastamaan pojan. Kala menetti aiemmin oman pentunsa ja hyvittää tilannetta ottamalla Tarzanin kasvatettavakseen apinoiden joukkoon. Tarzanin kasvaminen aikuiseksi on hankalaa, sillä poika kokee olonsa aina ulkopuoliseksi apinoiden keskellä ja edes lauman johtaja ei tunnusta Tarzanin kuuluvan joukkoon. Kaikki tämä muuttuu eräänä päivänä, kun sademetsään saapuu kuitenkin uusia asukkaita. Normaalisti gorillat pysyisivät vierailijoista kaukana, mutta tämänkertaiset ulkopuoliset ovat samankaltaisia kuin Tarzan itse ja herättävät miehen kiinnostuksen. Ihmisten joukossa saapuvat Gorilloja tutkiva professori Archimedes Porter, hänen tyttärensä Jane sekä Porterien opas ja turvamies, juonekas ja eläimiä metsästävä Cecil Clayton.
Elokuvan DVD-version mukana tuli pieni mutta Disneyn elokuvaksi ihan normaali määrä extroja. Mukana tuli ne perinteiset poistetut kohtaukset, musiikkiesitykset ja minipelit. Todella kiva yllätys oli, että tässäkin oli mukana kommenttiraita, jossa äänessä ovat tuottaja Bonnie Arnold sekä ohjaajat Chris Buck ja Kevin Lima. Varsinaisesta elokuvasta minulla ei ollut etukäteen pahemmin ennakkotietoja. Odotin ehkä että kyseessä on todennäköisesti melko vesitetty versio vanhasta tutusta tarinasta ja odotukset eivät olleet kovinkaan korkeat. Tämä Disneyn Tarzan oli reilusti vauhdikkaampi versio aiemmin näkemiini verrattuna, mistä en niinkään tykännyt. Elokuvan hahmot olivat kuitenkin ihan hauskoja ja Tarzanin ja Janen tutustumista toisiinsa oli ihan hauska seurata. Kokonaisuudessaan vaikka elokuva ei ihan pankkia räjäyttänytkään, oli se silti "ihan OK" leffa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti