maanantai 22. tammikuuta 2018

Katsottu: Disney Classics 55 - Moana

Kaikki loppuu aikanaan ja niin myös ainakin tältä erää Disneyn ns. klassikkoelokuvien esittelyt. Nyt on nimittäin käsittelyssä viimeisin jo julkaistu elokuva ja kyseessä on siis vuonna 2016 ilmestynyt Moana. Kuten monesta muusta Disneyn viimeisen vuosikymmenen elokuvasta, tästäkään minulla ei ollut oikein muuta ennakkotietoa kuin se, että leffa sijoittuu trooppisille saarille ja... no siinäpä tietämykseni sitten olikin. Tyhjästä on hyvä ponnistaa ja jäinkin innolla odottamaan mitä Disney on saanut tällä kertaa aikaiseksi.

Elokuva kertoo Motunuin kansasta jossain eteläisellä Tyynellämerellä. Kansan kertoman legendan mukaan kauan aikaa sitten Te Fiti -niminen jumalatar loi kaiken elämän mystisen pounamu-kiven avulla, mutta epäonneksi puolijumala Maui meni ja varasti häneltä tämän kiven. Noin tuhat vuotta myöhemmin Motunuin -heimon päällikön tytär Moana on leikkimässä rannalla, kun meri yllättäen herää eloon. Meri antaa tytölle pyhän tehtävän lähteä purjehtimaan merille ja palauttamaan tuo kadoksissa oleva kivi takaisin. Tytön isä on kuitenkin eri mieltä asiasta, eikä halua tyttärensä lähtevän vaarallisille vesille, vaan valmistautumaan sen sijaan kohtaloonsa päällikön tyttärenä sekä heimon tulevana johtajana. Moanan isoäiti uskoo kuitenkin tytön kohtalon olevan merillä ja paljastaa heimon menneisyydestä vaietun salaisuuden, minkä jälkeen Moana lähteekin isänsä vastustuksesta huolimatta etsimään merelle Mauita ja tämän varastamaa kiveä.

Tämä elokuva oli ainakin karkkia silmille, jos ei muuta. Niin hahmot, meri kuin kaikki muukin oli niin nättiä katseltavaa ja siihen kun lisättiin vielä nätti ja kirkas tropiikki - tätä olisi voinut katsella enemmänkin. Elokuvan nimikkohahmo Moana oli "ihan jees" hyvin ongelmistaan selviävänä nuorena neitokaisena, mutta toisen päähahmon Mauin omahyväisyys ja itserakkaus vain osasi ärsyttää. Tiedän-tiedän, se kuului kyseisen hahmon luonteeseen mutta en tykännyt silti. Muutoin elokuva edusti Disneyn animaatioiden parempaa keskitasoa: Ei huono, mutta ei täydellinen. Kaikesta huolimatta kyllä tämän parissa se vajaa parituntinen meni ihan rattoisasti ja kyseessä on ihan viihdyttävä pläjäys paremman puutteessa.

2 kommenttia:

  1. Jotenki mie en nauttinu täst nii paljo kun oisin toivonu, vaik hyvä oliki. Tai sit en vaa osannu samaistuu Moanaan ja meri ei oikein oo miun elementti. :D Mut kappaleet oli ihan hyvii kans, etenki loppupääs sai olla kananlihal kunnol~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olin hieman niin, että aluksi elokuva oli hieman meh, mutta kyllä se siitä loppua kohti parani :)

      Poista